Verkkotempaukset tuovat toivoa yrityksiin

Koronakriisin keskellä versoo myös uutta ja hyvää. Tämä kannattaa yrittää muistaa, vaikka epävarmuus tulevasta voi ahdistaa.

Valtiovalta ja etujärjestöt tekevät parhaansa tukeakseen yrityksiä, mutta myös ruohonjuuritasolla tapahtuu paljon.

Ihmisillä on halu auttaa tuttuja toimijoita selviämään kriisin yli. Esimerkiksi kampanjoihin mukaan lähtemisessä ei ole kyse säälin kerjäämisestä vaan siitä, että tarjotaan ihmisille mahdollisuus edesauttaa itselle tärkeiden palveluiden jatkumista. Siksi myös mahdollisuudet vaikkapa uuden verkkokaupan perustamiseen ja sitä kautta uusien tulovirtojen löytämiseen kannattaa tutkia tarkkaan. Moni on näin tehnytkin.

Listaamme tässä muutamia kampanjoita ja tempauksia, joita koronakriisi on tuonut tullessaan.

Uusia tulovirtoja verkosta

Tamperelaisen Vilkas Groupin viikko sitten lanseeraama #pelastetaankauppa -kampanja on saanut yrittäjät liikkeelle ja perustamaan uusia verkkokauppoja. Ensimmäisen viikon aikana ilmaisen verkkokaupan mahdollisuuteen tarttui jopa 300 yritystä, Markkinointi & Mainonta kertoo. Kyse ei ole vain yksittäisestä kampanjasta, sillä samassa artikkelissa todetaan, että myös esimerkiksi MyCashFlow-alustalla verkkokauppoja on avattu ennennäkemätöntä vauhtia.

Etenkin palveluiden verkkokauppa on nousemassa kriisin kautta uudelle tasolle, kun sosiaalisen eristäytymisen politiikasta kärsivät yrittäjät myyvät palveluitaan etukäteen, käytännössä lahjakortteina. Ehkä hieman yllättäen myös esimerkiksi ravintolat ovat löytäneet etämyyntiin potkua verkosta. LiquidBlox on avannut palvelun ravintolayrittäjien avuksi nopean palvelupaketin take away-verkkokaupan perustamiseen.

Oleellista on kuitenkin tässäkin kohtaa muistaa, että pelkkä verkkokaupan avaaminen ei tuo liikevaihtoa, on autettava ihmisiä myös löytämään kauppa.

Eettinen kauppa nostaa päätään

Yksi näkyvä trendi on eettisten valintojen korostuminen verkkokaupassa – erityisesti juuri kotimaisuuden osalta. Ekologisia ja eettisiä, pääasiassa suomalaisia muotimerkkejä myyvä Weecos kertoi myyntinsä kasvaneen maaliskuun jälkipuoliskon aikana jopa 160 prosenttia.

Weecos ei ole perinteisessä mielessä kauppa, vaan se on verkkokauppa-alusta, jonka kautta pienyrittäjät myyvät omia tuotteitaan.

Koronakriisin aikaansaama, kotimaisten pienyritysten tuotteiden ja palveluiden välittämiseen keskittynyt kauppapaikka on esimerkiksi Sisumarket. Myös yksittäiset yritykset ovat ryhtyneet toimeen. Huonekaluvalmistaja Hakola avasi verkkokauppansa myös ystäväyrityksilleen – siis korkealuokkaisille kotimaisille design-kauppiaille, joiden myynti romahti kriisin takia.

”Emme voi vain katsoa sivusta, miten muotoilun parissa toimivat suomalaiset pienyrittäjät, suomalainen käsityöperinne ja tuotanto pakotetaan polvilleen, saatikka että antautuisimme itse. Nyt jos koskaan on tärkeää pitää yhtä”, luova johtaja Annaleena Hakola toteaa M&M:n jutussa.

Joukkorahoitus auttaa ravintola- ja kulttuurialaa

Yksi suorimmin koronakriisistä kärsineistä sektoreista on kulttuuri-, tapahtuma-, ja ravintola-ala. Kun joukkokokoontumiset kiellettiin, meni monelta yksin- ja pienyrittäjältä kerralla koko toimeentulo ennalta määräämättömäksi ajaksi.

Tähän kriisiin on reagoitu ihailtavan yhteisöllisellä tavalla keskinäisten suosittelujen ja joukkorahoituskampanjoiden tukemisen kautta.

Joukkorahoituspalvelu Mesenaatti käynnisti maaliskuun lopulla Korona Aid -kampanjan, joka on tarkoitettu nimenomaan tukemaan akuutista kriisistä kärsiviä esiintyviä taiteilijoita, tapahtumajärjestäjiä, valokuvaajia, catering-yrittäjiä, kahvilanpitäjiä ja muita pienyrittäjiä.

Onnistuneen joukkorahoituskampanjan toteuttaminen ei ole ihan helppoa ja vaatii suunnitelmallisuutta, mutta Korona Aid -kampanjalla on jo olemassa voimaannuttavia esimerkkejä. Esimerkiksi jyväskyläläinen kulttuuriravintola Vakiopaine lähti tavoittelemaan akuutin kassakriisin paikkaamiseksi 12 000 euron joukkorahoitusta, mutta keräsi jo ensimmäisen puolentoista viikon aikana tukijoiltaan yli 22 000 euroa toimintansa jatkumisen turvaamiseksi.

Ihmisillä on halu auttaa!

Millainen joukkorahoitus on sallittua?

Uudenlaisia liiketoiminnan ja rahoituksen muotoja ideoidessa on syytä muistaa, että Suomen laki on rahankeräyksen osalta varsin tiukka. Laillisuudesta ei ole lupaa lipsua edes poikkeusaikoina.

Pähkinänkuoressa lainsäädännön voi tiivistää niin, että kaupankäynnissä, mitä joukkorahoituskin teknisesti ottaen on, on rahalle aina tarjottava vastike. Myyjä saa luonnollisesti itse määritellä tuotteen, palvelun, elämyksen tai osuuden hinnan, ja ostaja vastaavasti päättää hyväksyykö sen.

Jos rahaa pyydetään jonkun tai jonkin auttamiseen, toisin sanoen lahjoituksena, kyse on rahankeräyksestä, jota yritykset eivät saa tehdä. Lahjoituksia saa antaa ja ottaa vastaan, mutta niitä ei missään tilanteessa saa julkisesti pyytää.

Tarkemmat, selkeäsanaiset ohjeet löytyvät esimerkiksi Mesenaatin Korona Aid -kampanjaa koskevan tiedotteen lopusta.

Lue myös:

Näin löydät apua koronakriisin selättämiseen