14 % suomalaisista olisi valmis antamaan tekoälyn ostaa puolestaan – miksi tästä kannattaa kiinnostua?
Tekoälyä käytetään jo nyt apuna verkko-ostoksilla, mutta mitä tapahtuu, kun se ei enää vain auta ostamaan vaan tekee ostoksen puolestamme? Paytrailin kuluttajatutkimuksessa 14 % suomalaisista voisi kuvitella käyttävänsä tällaista tekoälyassistenttia. Miksi näin pieneltä kuulostavasta joukosta kannattaa kiinnostua?
Agenttisesta kaupankäynnistä puhutaan juuri nyt paljon. Tulevaisuudessa tekoäly ei välttämättä vain auta etsimään ja vertailemaan tuotteita, vaan voi hoitaa kuluttajan puolesta yhä suuremman osan ostopolusta aina varsinaiseen ostamiseen asti.
Teknologia kehittyy vauhdilla, mutta lopulta ratkaisevaa on se, ovatko kuluttajat valmiita antamaan tekoälylle näin paljon vastuuta.
Selvitimme asiaa Paytrailin kuluttajatutkimuksessa toukokuussa 2026. Tutkimukseen vastasi 1 224 suomalaista, ja yksi kiinnostavimmista tuloksista oli tämä: 14 % suomalaisista voisi kuvitella käyttävänsä tulevaisuudessa tekoälyassistenttia, joka tekisi ostoksia heidän puolestaan.
Luku ei tietenkään tarkoita, että joka seitsemäs suomalainen olisi heti huomenna valmis lähettämään tekoälyagentin ostoksille. Itsenäinen agenttinen ostaminen ei ole Euroopassa sääntelyn puolesta vielä edes mahdollista.
Mutta silti tuosta 14 prosentista kannattaa kiinnostua.
Uudet teknologiat lähtevät liikkeelle pienestä joukosta
Uusi teknologia harvoin muuttuu valtavirraksi niin, että suuri joukko ihmisiä ottaa sen käyttöön kerralla. Ensin tulevat ne, jotka ovat valmiita kokeilemaan uutta ennen muita.
Everett Rogersin tunnetussa innovaatioiden diffuusioteoriassa ensimmäiset 2,5 % uuden innovaation omaksujista ovat innovaattoreita ja seuraavat 13,5 % varhaisia omaksujia eli early adoptereita. Yhdessä nämä ryhmät muodostavat noin 16 % väestöstä.
Tutkimuksemme 14 % osuu kiinnostavan lähelle tätä joukkoa.
Ihan yksi yhteen lukuja ei tietenkään voi verrata. Tutkimuksessamme kysyttiin, voisivatko kuluttajat kuvitella käyttävänsä tällaista palvelua tulevaisuudessa, kun taas Rogersin teoria kuvaa uuden innovaation todellista käyttöönottoa.
Vertailu antaa silti 14 prosentille kiinnostavaa mittakaavaa. Varsinkin, kun puhutaan ilmiöstä, jonka historia on vasta noin puolentoista vuoden mittainen. Siihen nähden 14 % ei kuulosta enää kovin pieneltä joukolta.
Tekoälyä käytetään jo verkko-ostamisen tukena
Agenttinen kaupankäynti ei myöskään lähde ihan nollasta. Tekoäly on tullut nopeasti osaksi suomalaisten arkea ja myös verkko-ostamista.
Tutkimuksessamme 64 % suomalaisista oli käyttänyt tekoälyä ainakin joskus ja 43 % käytti sitä vähintään viikoittain. Tekoälyä kokeilleista 35 % oli käyttänyt sitä jo verkko-ostamisen tukena.
Kynnys itsenäisesti ostavan tekoälyagentin käyttöön on kuitenkin enemmistölle vielä varsin korkea. 62 % suomalaisista suhtautuu kielteisesti ajatukseen tekoälyassistentista, joka tekisi ostoksia heidän puolestaan. On eri asia pyytää tekoälyä vertailemaan kolmea juoksukenkää kuin antaa sille lupa valita kengät ja käyttää rahaa niiden ostamiseen.
Pelkkä teknologian kehittyminen ei siis riitä. Uudenlainen tapa ostaa vaatii myös kuluttajien luottamuksen ja sen rakentuminen vie aikaa ja vaatii positiivisia käyttökokemuksia.
14 % kertoo tämänhetkisestä suhtautumisesta
Uusien teknologioiden yleistyminen ei yleensä etene tasaista tahtia. Esimerkiksi älypuhelimilla kesti Yhdysvalloissa noin kahdeksan vuotta saavuttaa 10 prosentin käyttöaste. Sen jälkeen kasvu lähti selvästi nopeampaan nousuun.
Agenttisen kaupankäynnin kohdalla lähtötilanne on tietysti erilainen. Tekoäly on jo valmiiksi tullut vauhdilla osaksi ihmisten arkea, mutta itsenäinen ostaminen vaatii vielä sekä teknologian, maksamisen että sääntelyn kehittymistä.
Siksi 14 prosenttia ei kannata lukea ennusteena siitä, kuinka moni pian ostaa tekoälyagentin avulla. Kiinnostavampaa on, että jo tässä hyvin varhaisessa vaiheessa joka seitsemäs suomalainen suhtautuu ajatukseen myönteisesti.
Jos teknologia kehittyy, ostamisesta tulee sujuvaa ja kuluttajat alkavat nähdä agenttien käytöstä konkreettista hyötyä, seuraava kysymys onkin se, kuinka nopeasti tuo joukko alkaa kasvaa.
Verkkokauppiaan ei tarvitse odottaa agentteja
Mitä tästä sitten pitäisi ajatella verkkokaupassa juuri nyt? Ei ainakaan sitä, että kaikki pitäisi laittaa uusiksi tekoälyagentteja varten.
Moni asia, jota agenttinen ostaminen verkkokaupalta tulevaisuudessa vaatii, on nimittäin tärkeä jo tälläkin hetkellä. Tuotetiedon pitää olla laadukasta ja koneellisesti ymmärrettävää, tuotteiden pitää löytyä myös tekoälypalveluissa ja ostopolun sekä maksamisen pitää toimia luotettavasti.
Erityisen tärkeäksi nousee kontrolli ja luottamus. Tutkimuksessamme kuluttajien valmiutta antaa tekoälyn tehdä ostoksia lisäsivät esimerkiksi mahdollisuus hyväksyä ostos ennen maksua, keskeyttää tilaus helposti ja vahvistaa maksu erikseen.
Kuluttaja ei siis välttämättä kaipaa täysin itsenäistä ostajaa, jolle annetaan vapaat kädet. Ainakaan vielä. Ensimmäinen versio agenttisesta ostamisesta onkin varmasti sellainen, jossa tekoäly tekee enemmän, mutta kuluttaja säilyttää kontrollin tärkeissä kohdissa.
Ja juuri tähän verkkokauppiaan kannattaa valmistautua. Ei siksi, että tietäisimme milloin agenttinen ostaminen lopulta arkipäiväistyy, vaan siksi, että ensimmäinen siitä kiinnostunut joukko on jo olemassa.
Miltä verkko-ostaminen näyttää vuonna 2028?
Miten tekoäly muuttaa verkko-ostamista, ja mitä agenttinen kaupankäynti tarkoittaa verkkokauppiaalle?
Uudessa katsauksessa pureudumme aiheeseen kuluttajatutkimuksen, asiantuntijoiden näkemysten ja käytännön esimerkkien kautta.