Paytrail

Käteinen on tätä päivää, mutta niin on myös MobilePay

Kari Melender Kirjoittanut Kari Melender - 7.10.2019

MobilePay, käteinen ja tämä päivä. Tanskalaisyhtiön mainossloganissa viitataan käteiseen rahaan muistona eilispäivästä, mikä ei välttämättä ole ihan eksakti näkemys.

Osallistuin nimittäin jokunen viikko sitten Helsingissä Tulevaisuuden maksutekniikat -seminaariin. Otsikosta johtuen odotin kuulevani scifi-henkisiä avauksia mitä uskomattomimmista tavoista tunnistaa maksaja ostotilanteessa. Mitä sain? Aleksi Grym Suomen pankista kertoi, että 100 ja 200 euron setelien kysyntä on kasvanut Suomessa hurjasti, ja S-ryhmän esityksestä kävi ilmi että mobiililaitteiden maksutapaosuus sen kivijalkamyymälöiden päätelaitteilla on 0,8 prosenttia.

Melkoista tieteisfiktiota.

Tilanne näyttää erikoiselta etenkin sitä vasten, että naapurimme Ruotsi on kovaa vauhtia etenemässä käteisettömäksi yhteiskunnaksi. Toki selittäviäkin tekijöitä käteisen suosiolle löytyy. Yksi on se, että Suomi kuuluu euroon, jolloin esimerkiksi turistit tekevät käteisnostoja käytettäväksi koko euroalueella. Pitkällä aikavälillä on nähtävissä selkeä jatkumo sille, että Suomessakin käteisen käyttö vähenee. Mistä päästään kätevästi uuden, verkkokaupan trendejä tutkailevan kyselytutkimuksemme oleellisimpaan muutokseen: siihen, että verkkokaupan puolella MobilePay näyttää lopultakin lyöneen läpi.

Käteinen on yhä tätä päivää, mutta niin on mobiilimaksaminenkin.

Mobiilimaksamisen suosio murskaa ennusteet

Kun vielä viimevuotisessa trenditutkimuksessa noin neljä prosenttia vastaajista ilmoitti käyttäneensä MobilePayta maksamiseen, nyt osuus on kaksinkertaistunut kahdeksaan prosenttiin. Täsmälleen sama luku näkyy sattumalta Paytrailin järjestelmän omissa, verkkokaupan kokonaisuutta toki suppeasti kuvaavissa tilastoissa: elokuussa kaikista ostoista 8% oli tehty MobilePay-sovelluksella. Se on suurempi kuin perinteisessä online-korttimaksamisessa Visalla tehtyjen ostojen osuus.

Tämä on huimaa kasvua.

Luin jostain ennusteen, jonka mukaan jopa 40 prosenttia online-maksuista olisi vuonna 2020 mobiilimaksuja. Aikaisemmin luku ei olisi kuulostanut mitenkään uskottavalta. Entä nyt?

Kyselin keväällä 2017 vasta markkinoille tulleita mobiilimaksutapoja pohtineessa tapahtumassa läsnäolijoilta veikkauksia mobiilimaksujen osuudesta viiden vuoden horisontilla. Arviot liikkuivat aika yksimielisesti siinä 20 prosentin tasolla. Myös omani.

Nyt kehitys näyttää niin huimalta, että 20 prosentin raja ylitetään selvästi aikaisempia arvioita nopeammin. Mutta että 40 ensi vuonna? Kuulostaa hurjalta.

Kivijalan valloitus ottaa aika

Kun katsoo globaalia mittakaavaa, oma ja kollegoiden innostus kahdeksan prosentin maksutapaosuudesta näyttäytyy vähän huvittavana. Johtava maa mobiilimaksamisessa on jo pitkään ollut Kiina. Siellä jopa 64 prosenttia vastaajista ilmoitti viimekeväisessä tutkimuksessa maksavansa online-ostot mieluiten mobiilisovelluksilla. Markkinan koosta johtuen myös käyttäjämäärät ovat poskettomia: sama raportti ilmoitti sekä kiinalaisten WeChat Payn että Alipayn ylittäneen miljardin käyttäjän rajat jo alkuvuodesta.

Suomeen paremmin vertailtavissa olevassa Ruotsissa Swishillä on yli seitsemän miljoonaa käyttäjää. Se on kymmenen miljoonan asukkaan maassa vaikuttava luku. Toisaalta esimerkiksi Yhdysvalloissa mobiilimaksusovellusten maksutapaosuudet ovat vielä varsin pieniä, mutta ennusteissa näkyy sielläkin rajua kasvua.

Jutun juuri on se, että kun laittaa lähtöpisteen vuoden tai vaikka vain kuusi kuukautta taaksepäin, kasvun kulmakerroin on online-puolella kaikkialla todella kova. Viime vuonna ounasteltiin vuodesta 2019 mobiilimaksamisen läpimurron vuotta. Näin tapahtui.

Jos ajattelee offline-puolen, eli niiden kivijalkamyymälöiden käppyrää, mieleen tulee enemmän kärkikoukkuinen jääkiekkomailan lapa. Kasvu on pitkään loivaa, mutta kun tietty piste saavutetaan, se kohoaa jyrkästi kohti ilmaveiviä. Kehitys on hidasta, mutta vaikuttaa vääjäämättömältä.

Tässä palataan myös Tulevaisuuden maksutavat -seminaariin, tai ainakin sen otsikkoon. Mobiilimaksamisen käyttöönotto kivijaloissakin kun on kohtalaisen kivutonta siksi, että se pystytään liittämään olemassaoleviin maksupäätelaitteisiin. Jos ajattelee vaikkapa kasvotunnistusta, johon Pivolla on jo olemassa kohtalaisen edistyksellistä tekniikkaa, törmätään haasteisiin. Pelkästään S-ryhmällä on se 16 000 maksupäätettä, joten on selvää että kasvontunnistuksella olisi saavutettava aika paljon enemmän kuin 0,8 prosenttia maksutapahtumista, jotta päätelaitteiden kylkeen kannattaisi hankkia 16 000 tablettia.

Propellihattua päähän sovitellessa pitääkin aina muistaa, ettei riitä, että kuluttajasta olisi kiva maksaa pelkällä sormenjäljellä tai sillä, että ilmestyy ostohousut jalassa kauppaan. Uuden maksutavan käyttöönotto vaatii aina suuria muutoksia kassan taustalla olevaan backend-järjestelmään.

Suuret muutokset tarkoittavat investointeja.

Muita artikkeleita ja tilastoja maksamisen kehittymisestä

PSD2 - rintamaraportti

Tunnistaminen verkossa – olenko minä minä?

2019 on mobiilimaksamisen vuosi – kuka voittaa lompakkojen sodan?

Verkkokauppa Suomessa 2019 raportti

paytrail-icon Verkkokaupan maksuliikenne