PSD2 - rintamaraportti

avatar

Kirjoittanut Kari Melender - 27 toukokuuta, 2019

PSD2 tilanne 2019 verkkomaksaminen

Olin maaliskuussa 2014 Brysselissä. Edustamani jyväskyläläisen start-up-yrityksen lisäksi tilaisuus oli täynnä eurooppalaisten pankkien edustajia, noin pari-kolme sataa. Lavalla esiintyi, kuten tämänkaltaisille tilaisuuksille siihen aikaan oli tyypillistä, paikalle kutsuttu Keynote speaker (”hörhö”), jonka tarkoitus on ravistella puita ja disruptoida valtaapitävien ajatusmaailmaa. Puhuja aloitti salilliselle pankkiireita kysymällä ”käsi ylös, kuinka monen mielestä PSD2 on parasta mitä pankeille on ikinä tapahtunut…?” Pari kättä nousi. Sen jälkeen puhuja totesi, että PSD2 on parasta mitä pankeille on ikinä tapahtunut.

Teoria

Muistaakseni kuulin ensimmäistä kertaa PSD2:sta vuonna 2013. Tavoitteena oli täydentää ensimmäistä maksupalveludirektiiviä, sekä kenties korjata siinä olevia valuvikoja. Lisäksi uuden direktiivin pitäisi mahdollistaa parempia (maksamiseen liittyviä) palveluita avaamalla kilpailua ja tehostamalla sisämarkkinoiden toimivuutta. Ja olisihan se kiva, jos direktiivi myös saataisiin harmonisoitua EU:n alueelle ilman suurempia maakohtaisen lainsäädännön eroavaisuuksia. Se on käsittääkseni direktiivien perimmäinen tarkoitus yleensäkin: harmonisointi, yhdenmukaisuus.

PSD2 määrittelee uusia toimijoita, joista voitaneen käyttää yleistermiä kolmas osapuoli = third party provider = TPP. Ennen oli kuluttaja ja pankki, nyt myös kuluttaja-kolmas osapuoli-pankki. Kolmas osapuoli voi PSD2:n mahdollistamana, tietenkin kuluttajan suostumuksella esim. käynnistää maksutapahtumia kuluttajan tililtä, kerätä kuluttajan tilitietoja vaikkapa kuluttajalle tarjottavaan taloudenhallintasovellukseen tai esim. hyödyntää tietoja luoton hakemisessa. Kolmannella osapuolella ei tarvitse olla toimintojen mahdollistamista varten erikseen sopimuksia pankin/pankkien kanssa. Mutta viranomaisen myöntämä toimilupa pitää olla.

Pankit ovat Brysselin tilaisuuden ajoista kenties muuttaneet suhtautumistaan, ja osa esiintyy jo hyvinkin Fintech/TPP-myönteisinä korostaen mieluummin yhteistyön merkitystä kuin ”vihamielistä kumppanuutta”. Lisäksi osa pankeista on voimakkaasti kehittämässä omia palvelujaan PSD2:n pohjalta.

Käytäntö

PSD2 on uutta lainsäädäntöä, joka ei itsessään/suoraan luo mitään uusia palveluja. Siihen liittyy myös huomattava määrä yksityiskohtaisempaa sääntelyä mm. teknisistä standardeista, jotka saatiin jotenkuten kasaan ankaran lobbauksen säestyksellä. Näin yksinkertaisen maallikon silmin tulos eli ohjeistuksien sisältö on edelleen melko yleisellä tasolla ja tulkintoja mahdollistavaa. Ehkä tämä oli tarkoituskin…

Nyt siis lakikehikko, standardit ja deadlinet ovat paikallaan ja kaiken pitäisi muuttua 14.9.2019. Uusien PSD2 -pohjaisten palveluiden pitäisi tuolloin räjähdysmäisesti lisääntyä ja täyttää maanosa, samalla kun perinteiset pankit keinuvat autistisesti nurkassa.

Oman arvioni mukaan näin tuskin tulee käymään. Ensiksi, eurooppalaisella tasolla aikaraja vaikuttaa liian kunnianhimoiselta. Veikkaan, että kaikki pankit eivät yksinkertaisesti ehdi toteuttaa lainsäädännön velvoittamia ratkaisujaan siihen mennessä. Toiseksi, ainakin osa pankeista kehittää myös itse tai kumppanuuksien kautta vastaavia palveluita. Jos palvelut ovat käytettävyydeltään samaa tasoa, valitsisin kuluttajana ehkä mieluummin itselleni tutun firman tai oman pankkini tarjoaman palvelun kuin tuntemattoman palveluntarjoajan. Palveluntarjoajan mainekin vaikuttaisi valintaani. Ja jos palvelu on lähtökohtaisesti kökkö tai huonompi kuin jo nyt markkinoilla olevat, en käyttäisi sitä ollenkaan.

Mutta kuten totesin, tähän on nähdäkseni vielä pitkä matka. Tilanne on tässä vaiheessa hyvin sumuinen. Edes yhtään PSD2:n määrittelemien kolmansien osapuolten toimilupaa ei viranomainen (Finanssivalvonta) ole vielä myöntänyt (21.5.2019).

Aistin jotakin olevan ilmassa, ja kuvittelen hiukan maltaisen, osin tallisen ja myös lievästi tunkkaisen aromin liittyvän PSD2:sta valmistettuun mäskiin, josta aikanaan tuotetaan PSD3.

Tunnistaminen verkossa – olenko minä minä?

2019 on mobiilimaksamisen vuosi – kuka voittaa lompakkojen sodan?

Suomalaiset maksavat verkkokaupassa yhä pankkitunnuksilla

 

 

Topics: Verkkokaupan maksuliikenne


Viimeisimmät blogipostaukset

Verkkokauppaprojektin johtamisen työkirja julkaistu!

read more

Myyntitiimi vastaa: Usein kysytyt kysymykset verkkomaksupalvelusta

read more

Verkkokaupan tuotetiedot ovat palvelua ja markkinointiviestintää

read more