Kansainväliseen verkkokauppaan liittyy useita haasteita, jotka voivat kehittyä myös kaupan esteiksi. Niitä ovat esimerkiksi toimitushinnat, resurssit mm. markkinointiin sekä maakohtaiset elementit, jotka vaikuttavat konversioon, ja yksi isoimmista ovat maakohtaiset tullit ja verot. Tässä selkeytystä siitä, miten ne toimivat rajat ylittävässä kaupassa.

Leevi Parsama ravisteli kiitosta niittäneessä webinaarissaan suomalaista kauppiasta: "Suomen pitää nyt herätä uhkakuvaan, joka kotimaisen kaupan päälle on rakentumassa." Uhkalla Leevi tarkoitti suuruuden ekonomiaa, globaaleja jättejä.

Ässät hihasta -webinaarisarja keräsi taas valtavasti osallistujia, eikä ihme. Sarja tarjoaa konkreettisia vinkkejä ja ajatuksia asiakashankintaan ja verkkoliiketoiminnan kehittämiseen. Ilmoittautuneita oli 241-277 per webinaari. Jos et päässyt mukaan tai jos haluat palata puheenvuorojen pariin voit nyt katsoa webinaarien tallenteet (linkit alla).

Suomalainen liiketoiminta on perinteisesti perustunut salailuun, eikä kilpailijoiden kanssa ole juurikaan tietoa vaihdettu. Verkkokaupan ala on siitä erilainen, että koko ajan tulee jotain uutta, kirjaviisautta ei ole, tai jos on, se on jo painettaessa vanhaa. Kehittämiseen tarvitaan siis vanhoista malleista irrottautumista, jakamista ja sitä kautta vertaisoppimista.

Kaupan liiton tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset ostivat viime vuonna vähittäiskaupan tuotteita digitaalisesti 4,6 miljardilla eurolla koti- ja ulkomailta. Se on lähes viidennes verrattuna koko erikois- ja tavaratalokaupan arvonlisäverolliseen liikevaihtoon. Hurjat 40% verkko-ostoksista tehdään ulkomaisista kaupoista.

Sain haastatella Kaupan liiton pääekonomistia, Jaana Kurjenojaa siitä, mitä tämä tarkoittaa Suomelle ja suomalaiselle verkkoliiketoiminnan harjoittajille ja mitä voimme tehdä asialle.