Kokosimme tuoreinta tutkimusdataa siitä, miksi hakukonemainonta ja hakukoneoptimointi jäävät pk-yrittäjän arjessa niin usein tekemättä ja kerromme, mistä kannattaa lähteä liikkeelle.
Hakukoneissa on tapahtunut merkittävä muutos
Kun suomalainen tarvitsee tuotetta tai palvelua, hän avaa lähes poikkeuksetta Googlen. Fonectan ja Verialin tutkimuksen mukaan 81 % suomalaisista aloittaa tiedonhaun aiheesta riippumatta Googlesta.
Se, mitä hausta seuraa, on kuitenkin muuttunut nopeasti. Similarwebin mittausten mukaan Googlen tekoälyvastaus näkyi tammikuussa 2025 noin 15 %:ssa yhdysvaltalaisista hauista, kun taas toukokuussa 2026 osuus oli jo 43 %. Pew Research Centerin tutkimuksen mukaan käyttäjä klikkasi tavallista hakutulosta 8 % kerroista, joina haku sisälsi tekoälyvastauksen, ja tekoälyn siteeraamaa lähdesivua klikattiin vain prosentissa käynneistä.
Yritykselle tämä tarkoittaa, että näkyvyys ei riitä enää pelkällä hakutulossivulla, vaan yrityksen täytyy näkyä myös siellä, mistä tekoäly poimii vastauksensa. Yext analysoi 6,8 miljoonaa tekoälyn tuottamaa viittausta yrityksiin ja havaitsi, että 86 % niistä perustui yrityksen itse hallitsemiin tietoihin: omaan verkkosivuun, Google-yritysprofiiliin ja muihin vastaaviin kanaviin. Huolella hoidettu perusnäkyvyys ei siis ole vanhentunut asia: se on yhä useamman asiakaskohtaamisen ensimmäinen, ja tekoälyn aikana usein myös viimeinen vaihe.
➡️ Lue myös: Tekoälyagentit muuttavat verkkokaupan löydettävyyttä – mitä kauppiaan pitäisi tehdä?
Yrityksillä on jo tietoa, mutta tekeminen jää puolitiehen
Suomalaiset pk-yritykset eivät ole tietämättömiä digimarkkinoinnin merkityksestä. Fonectan ja IROResearchin Markkinoinnin trendit -tutkimuksessa peräti 95 % yrityksistä nimesi verkkolöydettävyyden ja 93 % hakukoneoptimoinnin tärkeimmiksi markkinointipanostuksen kohteiksi.
Tieto siis on olemassa, mutta osaaminen ja resurssit eivät aina riitä sen viemiseen käytäntöön. Samassa tutkimuksessa 75 % markkinointipäättäjistä myönsi, ettei yrityksen oma osaaminen riitä kaikkiin tarvittaviin markkinoinnin osa-alueisiin. Vain 20 % koki pärjäävänsä täysin omalla osaamisellaan.
Konkreettisimmin osaamisvaje näkyy strategian puutteena: viestintätoimisto Aivelan kyselyssä 23 prosentilla yrityksistä ei ollut lainkaan markkinointistrategiaa. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti -instituutin katsauksen mukaan mikro- ja pienyritykset puolestaan ymmärtävät digitaalisen markkinoinnin hyödyt varsin hyvin, mutta niitä ei ehditä tai osata hyödyntää arjessa täysimääräisesti.
SEO koetaan tärkeäksi, mutta se on usein puutteellista
Hakukoneoptimointi eli SEO on tästä ilmiöstä hyvä esimerkki. Se oli edellä mainitussa tutkimuksessa 93 %:lle yrityksistä yksi tärkeimmistä panostuksen kohteista. Käytännössä se jää herkästi kesken, eikä syynä ole vain osaaminen.
Koska tulokset näkyvät hitaasti ja optimoinnin vaatima sisältö- ja korjaustyö on jatkuvaa, se jää usein ensimmäisenä pois yksinyrittäjän kalenterista kiireen keskellä.
Tämä ei tarkoita, että SEO kannattaisi unohtaa. Kuten edellä nähtiin, hyvin hoidettu sivusto ja yritystiedot ruokkivat näkyvyyttä myös tekoälyvastauksissa. SEO ja hakukonemainonta ratkaisevat kuitenkin eri ongelmia: SEO rakentaa näkyvyyttä pitkäjänteisesti, hakukonemainonta tuo tuloksia siitä hetkestä lähtien, kun mainonta käynnistetään. Moni pk-yritys tarvitsisi molempia, mutta ehtii toteuttaa toistaiseksi kunnolla vain toista tai ei kumpaakaan.
Neljä markkinoinnin haastetta
Fonecta ja Oikio ovat kartoittaneet suomalaisyritysten markkinoinnin haasteita säännöllisesti, ja samat esteet nousevat esiin tutkimuksesta toiseen:
1. Aika ei riitä. Vuoden 2018 tutkimuksessa 61 % markkinointipäättäjistä koki, ettei aikaa ole riittävästi asiakastiedon ja tulosten analysointiin. Yksinyrittäjän tai muutaman hengen tiimin arjessa aikaa jää usein vielä vähemmän.
2. Tulosten mittaaminen on vaikeaa. Lähes puolet (48 %) piti digitaalisen markkinoinnin vaikutusten mittaamista haastavana. Kun tuloksia on hankala nähdä, on vaikea tietää, kannattaako jatkaa vai lopettaa.
3. Kanavia ja termejä on liikaa. Hakusanamainonta, SEO, sosiaalisen median mainonta ja nyt myös tekoälyhaut muodostavat kokonaisuuden, jota Fonectankin tutkimusartikkelit ovat kuvanneet kasvavana ”kanavakirjona”. Monesta yrittäjästä se tuntuu sekavalta hallittavaksi muun yrittämisen ohella.
4. Aiemmat kokeilut eivät ole tuoneet selkeitä tuloksia. Moni on kokeillut mainontaa itse tai ostanut sitä osaamattaan, mutta jäänyt vaille selkeää käsitystä siitä, mistä tulokset johtuivat.
Mitä näkymättömyys maksaa suomalaisille yrityksille?
Kun kahdeksan asiakasta kymmenestä lähtee liikkeelle Googlesta, jokainen päivä hakutulosten ja tekoälyvastausten ulkopuolella tarkoittaa menetettyjä yhteydenottoja ja kauppoja. Kilpailija, joka näkyy oikealla hetkellä, saa asiakkaan ja kaupan, vaikka kilpailijan tuote tai palvelu ei olisi yhtään omaasi parempi.
Erityisesti verkkokaupassa tämä konkretisoituu nopeasti: ostaja, joka ei löydä sinua hakutuloksista, päätyy hetkessä kilpailijan sivulle. Näkyvyys hakukoneissa ei siis ole enää kilpailuetu, vaan lähtökohta, jonka puuttuminen näkyy suoraan kassavirrassa.
Mistä liikkeelle, kun aika ja osaaminen ovat tiukassa?
Hyvä uutinen on, että näkyvyyttä ei tarvitse rakentaa yksin eikä kerralla valmiiksi. Pienetkin, oikein suunnatut askeleet tuovat tuloksia: yritystietojen ajantasaisuus Googlen yritystiedoissa ja Mapsissa, sivuston perus-SEO ja selkeästi rajatulla budjetilla aloitettu hakukonemainonta riittävät usein alkuun.
Tähän tarpeeseen on syntynyt myös palveluita, jotka on suunniteltu juuri tilanteeseen, jossa hakukonemainontaa ei ole aiemmin kokeiltu tai aiemmat yritykset ovat jääneet kesken ajanpuutteen tai epäselvien tulosten takia. Esimerkiksi Oikion Mainontakone Micro on suomalainen hakukonemainontaan keskittyvä ratkaisu, joka on rakennettu erityisesti mikro- ja pienyrittäjille, joiden arkeen ei kuulu omaa markkinointitiimiä tai syvällistä mainonnan osaamista: se tarjoaa valmiin aloitussuunnitelman, kiinteän ja ennakoitavan hinnoittelun sekä tulokset selkeänä raporttina. SEO-työ kannattaa tästä huolimatta pitää mielessä omana, rinnakkaisena tehtävänään.
Oli ratkaisu tämä tai jokin muu, tärkeintä on ottaa ensimmäinen askel ja tarkistaa, näkyykö yrityksesi siellä, missä asiakas sitä juuri nyt etsii. Data on selvää: suomalaiset ovat siirtyneet hakukoneiden pariin pysyvästi, mutta moni pk-yritys ei ole vielä seurannut perässä. Kyse ei ole osaamisen tai halun puutteesta, vaan siitä, että aika ja resurssit eivät riitä kaiken hoitamiseen yksin. Se on onneksi korjattavissa, yksi pieni askel kerrallaan. Jos haluat tutustua suomalaisten yritysten markkinointidataan tarkemmin, lataa oman toimialasi raportti!
Kirjoittaja: Otto Eurola.
Otto työskentelee Oikio Digitalilla, joka auttaa suomalaisia pk-yrityksiä näkymään hakukoneissa ja kasvamaan datalähtöisen digitaalisen markkinoinnin avulla.