Paytrail

Pikaluottosääntely tiukentuu - alkaako markkinoilla pudotuspeli?

Kari Melender Kirjoittanut Kari Melender - 19.11.2018

pikaluottolainsaadanto-tiukentuu-mita-se-tarkoittaa-verkkokaupalle

Pikaluottoja suitsitaan Suomessa taas entistä tiukempaan hihnaan. Tarkoitus on hyvä: tarttua sarvista suomalaisten ylivelkaantumista ja kasvavia maksuhäiriöitä. Onnistumisesta ei kuitenkaan ole takeita.

Lainsäätäjän tarkoitus on korjata edellisen, vuonna 2013 määritellyn sääntelyn valuvikoja. Nykylaissa alle 2000 euron luotoilla on 50 prosentin korkokatto, minkä tarkoitus on ollut suitsia aikanaan villinä rehottanutta pikavippibisnestä. Tässä on osin onnistuttukin, mutta laki on myös johtanut entistä suurempien luottojen myöntämiseen. Nyt Oikeusministeriö haluaa ulottaa korkokaton kaikkiin kulutusluottoihin ja ulottaa sääntelyn piiriin myös hyödykesidonnaiset luotot.

Tämä voi aiheuttaa markkinoilla liikehdintää ja johtaa jopa palveluntarjoajien pudotuspeliin – ja tehdä taloutensa huolella hoitavan kuluttajankin elämästä hankalampaa.

Eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevan lakimuutoksen taustalla on tietenkin hyviä ja kannatettavia asioita, lisäksi hyödykesidonnaiset luotot ovat yksi merkittävä tekijä maksuhäiriöiden takana. On selvää, että kansanedustajan on helppo hypätä tällaiseen kelkkaan.

Helppo siihen kelkkaan on minunkin hypätä. Samalla kysymykseen liittyy kuitenkin paljon epävarmuutta. Kliseisesti ilmaistuna voi olla, että hyvää tarkoittavan pesuveden mukana menee paljon hyötyjä. Kun verkosta ostaminen vaikeutuu, verkkokauppias kärsii.

Mikä on hyödykesidonnainen luotto?

Hyödykesidonnainen luotto tarkoittaa käytännössä esimerkiksi kenkien tai telkkarin ostamista laskulla. Tällöin laskupalvelua tarjoava luotonantaja ostaa asiakkaan laskun kauppiaalta ja kantaa luottotappioriskin. Kyse on rahoituksesta, ei maksuajan tarjoamisesta, vaikka se kuluttajan silmään sellaiselta saattaa näyttääkin. Korkoehdot on määritelty sopimuksissa, vaikka korkovaikutusta ei välttämättä ehdi tulla lainkaan, kun laskun maksaa kerralla pois.

Ai miksi pitäisi saada ostaa, jos ei ole rahaa? Tällaisen luoton käyttämiseen on monia muitakin perusteluja kuin elämän rahoittaminen vippikierteellä. Itse esimerkiksi käytän vaikka kenkiä verkkokaupasta ostaessa mielellään laskua – sen verran vanhanaikainen olen, että haluan nähdä tuotteen ennen kuin maksan siitä. Moni muukin toimii näin. Toinen pätevä perustelu laskun käytölle ovat ihmisten epäsäännölliset työt ja tulot. Töissä tarvitsemansa kengät voi ostaa nyt, kun tietää että tilillä on taas kuukauden päästä reilummin painetta ja laskun voi maksaa silloin.

Tämän, mielestäni kätevän maksutavan käyttö saattaa kuitenkin uuden lain myötä vaikeutua merkittävästi. Palveluntarjoajilta on tullut viestiä, että korkokatto tekee toiminnasta liian riskialtista. Mihin tämä sitten johtaa?

Lakimuutoksen seuraukset arvaamattomia

Tässä vaiheessa kaikki on tietenkin puhtaasti spekulointia. Yksi todennäköinen seuraus markkinoilla on, että maksutavan käyttäminen muuttuu raskaammaksi. Riskin kasvaessa luotontarjoaja joutuu harkitsemaan luottojen myöntämistä tarkemmin, mikä voi tarkoittaa ainakin ensimmäisen luoton myöntämisen yhteydessä enemmän kysymyksiä, enemmän henkilötietoja, siis enemmän ostokseen käytettyä aikaa. Enemmän kielteisiä luottopäätöksiä myös, mikä kuitenkin on lain tarkoituskin.

Toinen vaikutus voi olla luottojen keskittyminen. Nykyinen tilanne, jossa palveluntarjoajia on lukuisia ja verkkokauppiaat voivat valita niiden joukosta itselleen sopivimmat, palvelee paitsi kauppiaita myös kuluttajia. Lakimuutos voi johtaa suuntaukseen, jossa palveluntarjoajat eivät myönnä luottoa yksittäiseen ostokseen, vaan tarjoavat eräänlaisia luottotilejä, joiden kautta ostoksia voi tehdä suurempaan luottorajaan asti. Myönnetyn luoton määrä kasvaa, muilta toimijoilta ei ole mahdollista saada luottoa ja asiointi verkkokaupoissa voi muuttua hankalammaksi. Ylipäätään tässä skenaariossa siirrytään lähemmäs pankkitoimintaa, ja onkin mahdollista että hyödykesidonnaisten luottojen tarjoaminenkin siirtyy lähitulevaisuudessa enemmän pankkien haltuun.

Kolmannessa skenaariossa kansainväliset toimijat menettävät kiinnostuksensa Suomen markkinoihin toiminnan kannattavuuden heikentyessä, ja on vaikea uskoa että ne olisivat halukkaita kasvattamaan riskiään.

Tärkein kysymys on kuitenkin se, vaikuttaako lakimuutos velkaantumista ja maksuhäiriöitä vähentävästi. Paha sanoa. Osa kuluttajista, jotka aikaisemmin ovat voineet ostaa kulutushyödykkeitä laskulla, saa varmasti jatkossa kielteisiä luottopäätöksiä. Mutta mikä on yhtälön lopputulema? Luottoja ehkä myönnetään aiempaa vähemmän, mutta ne ovat aiempaa suurempia. Väheneekö velkaantuminen? Vähenevätkö maksuhäiriöt? Jääkö laskuluotto historiaan?

Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Muita maksamiseen liittyviä artikkeleita

Katso kartasta verkko-ostamisen alueelliset erot Suomessa

Sähköinen kaupankäynti kasvaa Suomessa huomattavasti nopeammin kuin muu talous

Voiko maksutapojen lisääminen verkkokauppaan lisätä myyntiä?

 

paytrail-icon Verkkokaupan maksuliikenne