Kaupan liiton tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset ostivat viime vuonna vähittäiskaupan tuotteita digitaalisesti 4,6 miljardilla eurolla koti- ja ulkomailta. Se on lähes viidennes verrattuna koko erikois- ja tavaratalokaupan arvonlisäverolliseen liikevaihtoon. Hurjat 40% verkko-ostoksista tehdään ulkomaisista kaupoista.

Sain haastatella Kaupan liiton pääekonomistia, Jaana Kurjenojaa siitä, mitä tämä tarkoittaa Suomelle ja suomalaiselle verkkoliiketoiminnan harjoittajille ja mitä voimme tehdä asialle.

"Kokonaisuudessaan tulokset kuvaavat ensinnäkin sitä, että suomalaiset kuluttajat ovat hyvin digitaalisia, ja toisaalta sitä, että ulkomailla on laajempia valikoimia saatavilla. Isossa kuvassa kaupan kannalta ongelma ei ole niinkään digitalisoituminen vaan se, miten suomalaiset yritykset pystyvät kilpailemaan kansainvälisten kilpailijoiden laajoja valikoimia ja hintoja vastaan."

Miten suomalaiset verkkokaupat voivat pärjätä kansainvälisessä kilpailussa?

On selvää, että liian suuri osuus digimyynnistä valuu nyt ulkomaille. Mitä verkkokauppiaat voivat tehdä asialle? Jaana on samoilla linjoilla Lasse Mitrosen kanssa: "Tavaratalokaupan tuotteiden kanssa ei ole helppoa kilpailla ulkomaisia kauppoja vastaan. Sen sijaan suomalaisten kannattaisi iskeä niché-alueille. Myös brandit, kuten Ivana Helsinki, myyvät hyvin kilpailummilla aloilla, kuten esimerkiksi muodissa. Vaikkapa Venäjällä ollaan hyvin bränditietoisia ja siellä pystyy pienempikin brändi menestymään hyvin."

Digipuolen palveluntarjoajilta tarvitaan 100% tuki kaupalle

"Sekä tässä, että puoli vuotta sitten tehdyssä maksuvälinetutkimuksessa nousi esille sama asia, suomalaiset digitaaliset kanavat, verkkokaupat ja maksujärjestelmät eivät aina palvele kuluttajaa tai kauppiaan liiketoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Yrityksille on mm. sanottu, että verkkokaupan, varastonhallinnan, palautusten yms. integroiminen ei ole mahdollista."

Jaanan mukaan palveluntarjoajien pitääkin tuoda digiliiketoimintaan uusia ideoita, tehdä kehitystä ja olla kauppiaita kohtaan palvelualtiimpia, jotta suomalainen verkkokauppa pystyisi pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa. Uusia tuulia on onneksi jo ilmassa ja mm. PSD2, uudistettu maksudirektiivi, mahdollistaa paremman käytettävyyden kehittämisen verkkokauppojen maksutapoihin.

Valtiolta tarvitaan koulutuspoliittisia ratkaisuja ja tukea kasvuohjelmille

Myös Suomen valtio voisi Jaanan mukaan osallistua talkoisiin ja tukea suomalaisyritysten menestystä verkossa kansainvälisiä toimijoita vastaan. Jaanan mukaan yksi tärkeimmistä tavoista tähän olisivat koulutuspoliittiset päätökset, joiden avulla nostettaisiin kuluttajatutkimuksen asemaa lähes kaikilla aloilla.

"Tämä on ihan corea liiketoiminnassa. Kuluttajien rooli ja näkemykset olisi ymmärrettävä paremmin. Kuluttajatutkimuksen teko pitäisi olla ihan eri tasolla kuin nyt ja kuluttajan ymmärtämisen pitäisi olla osa koulutusta kaikilla aloilla. Tässä voimme ottaa mallia Ruotsista tai MIT:stä, jossa kuluttajadatan käyttö on ihan eri sfääreissä."

Toinen tapa, jolla valtio voisi tukea suomalaisyritysten kilpailukykyä verkossa olisi eComGrowthin tapaisten ohjelmien tukeminen. "Näiden kautta saadaan todella autettua yrityksiä kansainvälisille markkinoille."

Lue myös:

Ulkomaiset jätit nakertavat verkkokauppaa - näin pärjäät kilpailussa

Miten aloittaa verkkokaupan myynti yli rajojen?

Ivana Helsinki: rohkeus ja määrätietoinen verkostoituminen vei verkkoon ja kansainvälisille markkinoille