Me suomalaiset käytimme arviolta noin 13,8 miljardia euroa erilaisten tuotteiden, palveluiden ja matkojen ostamiseen verkossa vuonna 2019. Se on jo aikamoinen summa rahaa se.
Vuonna 2020 verkossa kulutetun rahan määrä tuskin tulee jäämään edellistä vuotta pienemmäksi. COVID-19 kriisin takia tavaroiden ja palveluiden ostaminen verkosta ei ole ehkä koskaan ollut yhtä tarpeellista ja tärkeää kuin se on juuri tällä hetkellä.
Vuoden 2020 lopussa verkkomyynnissä olevien tuotteiden ja palveluiden kirjo on varmasti vielä nykyistäkin laajempi ja monipuolisempi. Koronakriisin takia yritykset, jotka eivät vielä aiemmin ole toimineet verkossa, digitalisoivat nyt toimintaansa ja vauhdilla.
Lyhyesti sanottuna; rahaa liikkuu verkossa paljon, nyt ja tulevaisuudessa.
Myymistä ja ostamista ei kuitenkaan tapahdu ilman maksamista. Tätä vasten onkin varsin jännittävää ajatella, että vielä 15 vuotta takaperin verkossa maksaminen ei ollut lainkaan niin arkipäiväistä, eikä myöskään niin kehittynyttä kuin se on tällä hetkellä.
Rahalla saa ja hevosella pääsee
Erilaisten hyödykkeiden omistusoikeus vaihtuu henkilöltä tai taholta toiselle pääsääntöisesti rahan välityksellä. Ajassa ennen MobilePayta ja muita nykypäivän maksusovelluksia, torimyyjälle maksettiin käteisellä ja kivijalkamyymälän kassalla vingutettiin maksukorttia.
Kun joskus kaukaisella 90-luvulla hyödykkeitä haluttiin enenevissä määrin alkaa vaihtamaan verkon välityksellä, piti rahan liikuttamiseen keksiä kokonaan uudenlainen tapa. Syntyi siis tarve verkkomaksamiselle.
Käteinen ei luonnollisesti ollut verkkokaupassa toimiva vaihtoehto, sillä tavaran uusi ja vanha omistaja saattoivat olla keskenään kirjaimellisesti aivan eri puolilla maailmaa. Rahan piti siis pystyä vaihtamaan omistajaa digitaalisessa muodossa. Verkkomaksamisen alkutaipaleella tähän tarpeeseen on luotu erilaisia kokeiluja, kyhäelmiä ja jopa suhteellisen laillisia ja toimivia ratkaisuja.
Tällä hetkellä verkkomaksamisen evoluution huipulla, täällä meillä Suomessa, ovat asiaan erikoistuneet maksupalveluntarjoajat, joita myös Paytrail edustaa. Näiden palveluntarjoajien tehtävä on toimia verkkokauppojen, kuluttajien ja pankkien/luotonantajien välissä ja saada raha vaihtamaan omistajaa kuluttajan valitsemalla maksutavalla nopeasti ja turvallisesti.
Verkkomaksamisen alkuhämäristä PDS2-ajanjaksoon
Verkkomaksaminen Suomessa, kuten sen tänä päivänä tiedämme, on tulosta markkinoiden kehityksestä, kuluttajien tarpeista, maailmalla alkaneista kehityskuluista sekä suomalaisista erityispiirteistä. Varmasti yksi mielenkiintoisimmista suomalaisen verkkokaupan kasvutarinoista löytyykin juuri verkkomaksamisesta. Alasta, joka on syntynyt verkkokaupankäynnin ansiosta.
Tämä tarina on päätynyt myös Kauppaa 24/7 -podcastin yhdeksi jaksoksi. Tarinankertojana toimii Paytrailin Compliance Officer Kari Melender, joka on toiminut suomalaisen verkkomaksamisen parissa vuodesta 2007 lähtien.
Kari valottaa haastattelussaan verkkomaksamisen syntyhistoriaa niin maailmalla kuin Suomessakin. Jos verkkomaksamisen lähihistoriaan sisältyy maksulaitoslupia ja EU-direktiivejä, on alan alkuhistoria huomattavasti paljon jännittävämpi – sieltä löytyy niin aikuisviihdettä, nettipokeria, F16 -hävittäjiä kuin näyttävästi tehtyjä pidätyksiä.
Kuuntele koko jakso
Lue myös
Katsaus vuoteen 2019 ja tulevaisuuteen verkkomaksamisen maailmassa
Suomalaiset maksavat verkkokaupassa yhä pankkitunnuksilla
Kauppaa 24/7 podcast - Miten Varusteleka pääsi eroon hallitsemattomasta kasvusta?
Kirjoittanut Saana Borgström - 29.4.2020
