Kuinka saavutettavuuslainsäädäntö vaikuttaa verkkokauppoihin?

Digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta on säädetty erilaisissa direktiiveissä. Euroopan unionin esteettömyysdirektiivi, jonka tavoiteena on edistää kaikkien ja erityisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuutta itsenäiseen asiointiin YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti, tulee koskemaan mm. kuluttajille suunnattuja verkkokauppoja. Vaatimusten soveltaminen alkaa 28.6.2025, ja tämän jälkeen markkinoille tulevien tuotteiden ja palvelujen tulee olla esteettömyysvaatimusten mukaisia.

Mitä saavutettavuus verkkokaupoissa tarkoittaa käytännössä?

Saavutettavuus verkkokaupoissa tarkoittaa sitä, että verkkokauppojen tulee täyttää WCAG 2.1-ohjeistuksen, eli verkkosisällön saavutettavuusohjeistuksen, kriteerit ja palvella kaikkia käyttäjiä riippumatta käyttäjän henkilökohtaisista ominaisuuksista tai käyttötavasta.

Eri WCAG-ohjeistuksien voimaantulot:

• WCAG 2.0-ohjeistus vuonna 2008
• WCAG 2.1-ohjeistus vuonna 2018 täydentämään WCAG 2.0-ohjeistusta
• WCAG 2.2-ohjeistus vuonna 2023 täydentämään WCAG 2.1-ohjeistusta

Saavutettavuuden vaatimustasoja on kolme: A, AA ja AAA. Verkkokauppojen tulee täyttää WCAG 2.1-ohjeistuksen A- ja AA-tasot. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että tulevaisuudessa WCAG 2.2 tulee vaatimukseksi, kun Euroopan unionin EN 301 549 -standardi saadaan päivitettyä.

WCAG 2.0-ohjeistusta täydentävän WCAG 2.1-ohjeistuksen kriteerit, joista monet tulevat vastaan myös verkkokaupoissa:

1. Orientaatio (AA): Sivusto ei saa pakottaa palvelun käyttämistä vaaka- tai pystytilassa.

2. Lomakekenttien tarkoitus (AA): Tekstikenttien osalta käyttäjien tulee voida helposti ymmärtää, mikä eri tekstikenttien tarkoitus on, kuten nimi, syntymäaika, sähköpostiosoite tai puhelinnumero. Ymmärtämisen tueksi tekstikenttiin tulisi lisätä selite kuvaamaan käyttötarkoitusta.

3. Tekstin juoksutus (AA): Jos sivusto ei mahdu ruudulle vaakatilassa, pakottaa se käyttäjän vierittämään sisältöä neljässä eri suunnassa kokonaisuuden hahmottamiseksi (ylös, alas, oikealle, vasemmalle). Verkkokauppa ei saa vaatia käyttäjää vierittämään sisältöä sekä vaaka- että pystysuunnassa ellei sisällön muoto itsessään ole sellaista, että sen ymmärtäminen vaatii sitä.

4. Muiden kuin tekstielementtien kontrasti (AA): Käyttöliittymässä voi olla tärkeitä elementtejä grafiikkana eikä vain tekstinä. Näiden elementtien tulee erottua tarpeeksi selkeästi. Esimerkiksi lomakkeiden elementtien, kuten kenttien, tulee erottua tarpeeksi hyvin taustasta. Tällaisten elementtien kontrastin suhde tulee olla vähintään 3:1.

5. Tekstin välistys (AA): Jo aikaisemmissa standardeissa käyttäjän on pitänyt voida tarvittaessa suurentaa tekstiä. WCAG 2.1 mukaan käyttäjän tulee myös voida vaikuttaa tekstin kappaleiden väleihin, kirjainten välistykseen, sanojen väleihin ja rivien korkeuteen. Monet tekstityylit määritellään nykyisin myös erillisellä tyylitiedostolla ja tämän vuoksi käyttäjän on pystyttävä niin halutessaan muuttamaan oletuksia. Suositukset näiden osalta ovat:

• Rivikorkeus on vähintään 1,5 kertaa kirjasinkoko.
• Kappaleiden jälkeinen tyhjä tila on vähintään kaksinkertainen kirjasinkoko.
• Kirjainten välistys tulee olla vähintään 0.12 kertaa kirjasinkoko.
• Sanojen välistys tulee olla vähintään 0.16 kertaa kirjasinkoko.

6. Sisällön ilmestyminen, kun sisältöä kohdistetaan (AA): Käyttäjille voi olla hankalaa hahmottaa sisältöä, joka ilmestyy vain, kun esimerkiksi kohdistin viedään elementin päälle. Ongelma tulee selkeästi esiin, jos hiiren kohdistin tulee pystyä kohdistamaan pienelle alueelle ja käyttäjällä on motorisia haasteita.

• Ratkaisuna tähän toimii se, että sisällön tulee olla mahdollista piilottaa ilman kohdistimen siirtämistä. Lisäksi suosituksena on, että jos kohdistimen vieminen elementin päälle avaa uuden elementin, kohdistin voidaan myös viedä uuden elementin päälle ilman, että se katoaa. Lisäksi uuden elementin tulee pysyä näkyvissä niin kauan, että kohdistin viedään pois tai käyttäjä muutoin sulkee elementin.
• Esimerkki tällaisesta elementistä on ohjeikoni lomakkeessa, joka tuo esille ohjetekstin, kun käyttäjä vie hiiren ikonin päälle.

7. Näppäinoikotiet (A): Jos palvelu luottaa toiminnoissa näppäinoikoteihin, tulee ne voida ottaa pois käytöstä tai muuttaa toiseksi. Tämä on erityisesti tarpeellista tapauksissa, joissa palvelussa yksittäisen kirjaimen painaminen käynnistää toiminnon.

• • Vaatimuksena on, että käyttäjä voi:
    • Kytkeä näppäinoikotiet kokonaan pois käytöstä
    • ja muuttaa näppäinoikotiet toisiksi, esimerkiksi Ctrl tai Alt, joita ei tarvitse yleensä normaalissa sisällönsyötössä.
    • Näppäinoikotiet toimivat vain, kun elementti on kohdistettuna.

8. Eleet (A): Vaatimuksessa otetaan huomioon käyttäjät, jotka eivät pysty suorittamaan monimutkaisia eleitä, kuten kosketusnäytön pyyhkäisyä. Tämän vuoksi kaikki toiminnallisuudet, jotka vaativat useamman pisteen tai tietyn polun kulkevaa elettä, tulee olla käytettävissä yhdellä kohdistimella, ellei se ole pakollista toiminnallisuuden toteuttamiseksi.

9. Kohdistimen toiminnon peruuttaminen (A): Sivustolla tulee varmistaa, että pelkkä elementin koskettaminen ei käynnistä toiminnallisuutta. Toiminnallisuudessa tulee varmistaa myös, että esimerkiksi pelkkä hiiren napin painaminen alas ei tee vielä mitään, toiminto suoritetaan vasta, kun hiiren nappi nostetaan ylös. Tämän kaltainen toiminnallisuus auttaa henkilöitä, joilla on erilaisia rajoitteita ja voivat rajoitteiden vuoksi vahingossa koskettaa elementtejä. Tämä voi suorittaa sivustolla odottamattoman toiminnon, esimerkiksi elementtien sulkemista vahingossa.

10. Elementtien nimeäminen (A): Puheentunnistuksella verkkosivuja käyttävät, täyttävät esimerkiksi lomakkeet elementtien nimien perusteella. Jos käyttäjä haluaa lähettää lomakkeen, tulisi hänen pystyä päättelemään miten lomake lähetetään. Esimerkiksi napin, joka lähettää lomakkeen, voisi loogisesti nimetä sanalla “Lähetä”.

Aloita työ verkkokaupan parempaan saavutettavuuteen jo tänään

Vaikka uusi laki digitaalisista palveluista kuluttajille suunnattujen verkkokauppojen osalta tulee voimaan vasta kesällä 2025, vaatii se paljon työtä koko organisaatiolta. Siksi työ saavutettavuuden eteen kannattaa aloittaa jo tänään, jotta ei herätä asiaan vasta silloin, kun vaatimusten soveltaminen on jo alkanut.

Mikäli tarvitset apua oman verkkokauppasi saavutettavuuden selvittämiseen, tutustu Exoven tarjoamaan saavutettavuusarviointiin »

Kirjoittaja: Essi Rostedt ja Exoven tiimi.

Exove on suunnittelu- ja ohjelmistoyritys, jossa liiketoiminta- ja teknologiaosaaminen yhdistyvät inhimilliseen ymmärrykseen. Keskitymme luomaan digitaalisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan taistella digiturhautumista vastaan.