Viime viikkoina suomalaisesta verkkobisneksestä on ilmestynyt useita tutkimuksia. Kaikista niistä kumpuaa sama viesti:

kansalaiset, yhteiskunta ja infrastruktuuri ovat maailman huippua digitalisaation saralla, mutta yritysten toiminta ja toimimattomuus pudottaa Suomen kilpailukyvyn pois palkintosijoilta.

Yrityskentässä valopilkkuna loistavat pilvipalvelut ja erilaiset alustat, joita suomalaisfirmat osaavat sekä käyttää että tehdä. Syystä tai toisesta suomalainen verkkokauppa ei ole keskittynyt niin vahvasti kuin suurimmilla eurooppalaisilla markkinoilla. Isot markkinat ovat vielä jakamatta suurimmassa osassa bisneksiä, joten kansallisen voittajan paikkoja on vielä tarjolla. Suomalaiset kuluttajat ovat jo aktiivisia kotimaisten ja ulkomaisten verkkokauppojen asiakkaita. Suomalaisten yritysten käsissä on, ovatko kansalliset voittajat kotimaisia vai ulkomaisia.

Suomalaisen kauppiaan on kuitenkin syytä muistaa, että Suomi muodostaa noin 1,5% kotimarkkinastamme Euroopan talousalueesta. Euroopan suurilla markkinoilla kauppapaikkapeli on pitkälti jo pelattu. Suomalaisen PK-yrittäjän kannalta tämä selkeyttää tilannetta. Amazon on selkeästi suurin verkkomyyjä, esim. Saksassa yli 6 miljardin liikevaihdollaan noin neljä kertaa suurempi kuin hyvä kakkonen Otto.

Joidenkin arvioiden mukaan 2/3 Amazonin myynnistä tulee markkinapaikan kautta, joten kyse ei ole pelkästään suuren kauppaketjun jyräämisestä vaan PK-yrittäjien verkoston yhdistämisestä toimivaan kauppapaikkaan. Tähän verkostoon suomalaisen verkkokaupan on yhtä helppo liittyä kuin saksalaisenkin, ehkä pientä kielimuuria lukuunottamatta.

Miten sitten suomalainen kauppias voisi menestyä maailmalla? Vastaus on alustatalous, ja suurimmat alustat on helppo löytää. Esim. Saksan älypuhelinkäyttäjistä 80 % etsii ostettavia tavaroita Googlen kautta, 72 % käyttää eBayta ja Amazonia. Aktiivinen läsnäolo ja oikeat tuotteet oikeaan hintaan siis riittävät siihen, että asiakkaat löytävät kauppiaan.

Yksi mielenkiintoinen trendi on yritysten aktivoituminen kuluttajien välisissä verkkokaupoissa kuten Suomen Tori.fi ja Huuto.net. Näyttäisi siltä, että Euroopassa pienet yritykset yrittävät näyttää näillä kauppapaikoilla kuluttajilta ja Aasiassa vastaavasti kuluttajat yrittävät näyttää paikallisilla kauppapaikoilla yrityksiltä. Olisiko tämä trendi Euroopan vahvan kuluttajansuojan aikaansaannosta?

Oula Järvinen, toimitusjohtaja, Verkkoteollisuus ry, @oulajarvinen

Oula Järvisellä on 15 vuoden kokemus suomalaisesta ohjelmistoteollisuudesta. Hän on toiminut muun muassa Reflect Career Partnersin toimitusjohtajana sekä vastannut mallisuojauksesta ja älypuhelinten ohjelmistostandardoinnista Nokiassa. Lisäksi hän on työskennellyt useissa start-up-yrityksissä.

Verkkoteollisuus ry on verkkokauppiaiden, digitaalisia palveluita tuottavien yritysten ja internetin mahdollisuuksia hyödyntävien kasvuyrityksien yhteisö sekä suomalaisen verkkoliiketoiminnan kehittäjä ja edunvalvoja.

Muita artikkeleita verkkokaupasta

Mistä tuotteita verkkokaupan valikoimiin?

Herätys verkkokauppa: Suomi on täällä, missä asiakkaat?

Joukkuepeli toimii verkossa: entiset OLSin pelaajat pyörittävät 3 verkkokauppaa

Kiinnostaako verkkokaupan kehittäminen?

Lataa oppaamme ja lue asiantuntijoiden vinkkejä verkkokaupan kehittämiseen!